tiistai 26. heinäkuuta 2011

Turun retki

Vanhaa kauneutta Aurajoen rannassa. Tässä taitaa olla Apteekkimuseo.

Teimme pari viikkoa sitten parin päivän reissun Turkuun. Miehelläni oli lahjakortti Holiday Clubin kylpylähotelleihin ja valitsimme muutamasta vaihtoehdosta meille mahdollisimman tuntemattoman kaupungin. Turun Caribiaan siis!

Hotelli oli itsessään kiva ja siisti, mutta huoneessa oli toivomisen varaa: sisustus oli nuhjinen ja kaipasi kipeästi remonttia. Käytössä oli vain yksi käsipyyhe, koska "ne oli päässyt loppumaan koko hotellista juuri silloin." No, tärkeintä että kylpypyyhkeitä oli tarvittava määrä. Huoneen siisteystasossa ei sinänsä ollut valitettavaa, ainoastaan nuhjuisuus pisti aluksi silmään.

Ota iskä yks rusina.

Kukkuu!

Samoilimme kaupungilla ja Aurajoen rannassa ja kävimme syömässä kivoissa ravintoloissa. Pääosin oli hyvä ilma paria sadekuuroa lukuunottamatta. Puljasimme lisäksi Caribian kylpyläpuolella (joka oli hyvässä ja siistissä kunnossa, kuten hotellin muutkin yleiset tilat) ja Manna selvästi viihtyi täydestä sydämestään. Altaiden vesi oli ihanan lämmintä ja lastenaltaassa oli paljon leluja, joilla lotrata veden kanssa. Välillä kävimme isommassa altaassa Manna sylissa ja hymy tärkkääntyi meidän kaikkien kasvoille ihanasta lillumisesta. Vesileikit ovat siitä mukavia, että kaikenikäisillä on yhtä hauskaa. Oli kiva katsella kun äidit ja isät, sekä mummit ja vaarit heittäytyivät lasten kanssa leikkeihin, kävivät vesiliukumäissä ja puljasivat täysillä muiden mukana. Mekin laskimme miehen kanssa vuorotellen vesiliukumäistä ja etenkin yksi, jossa sai hurjat vauhdit, oli ehdoton suosikki. Pääsipä Mannakin pikkuiseen lastenaltaan mäkeen, eikä tarvitse varmaan edes mainita mitä hän siitä piti.

Oli helppoa heittää kylpytakit päälle jo huoneessa ja lampsia suoraan kylpylään ilman ylimääräisiä tavaroita. Mannalle ostetut uimavaipat toimivat erinomaisesti.

Herneet ovat mahtavaa herkkua!

Kun päiviin sisältyi altaissa puljaamista (toisena päivänä aamulla sekä illalla) ja kaupungilla hengailua, oli lapsen unet mahtavan sikeät. Iltatoimien jälkeen Manna ei tarvinnut kuin laittaa sänkyyn kun hän jo sammahti siihen asentoon. Täytyy myöntää, että kyllä moinen päiväohjelma toi itsellekin hyvät unet.

Mannan aikaisen nukkuma-ajan myötä linnoittauduimme hotellihuoneeseen jo alkuillasta, mutta kävimme ostamassa molemmiksi illoiksi evääksi kaikenlaista hyvää ja maksoimme huoneeseen elokuvakanavan. Niitä katsellessa ja lehtiä lukiessa aika kului rattoisasti ja ainakin tuli levättyä kunnolla.

Kaupunkikävelijät.

Hotelliaamiainen oli tietenkin ruhtinaallinen ja koska olimme lapsikohteessa, oli siellä selvästi kiinnitetty oikein erityistä huomiota pikkujengin ruokiin (tai en ainakaan ole ennen nähnyt Sokos Hotelleissa erillistä lasten pöytää). Mannalle maistui tavanomaisen puuroannoksen lisäksi hedelmät, leipä, juusto ja kalkkunaleikkele. Ravintolatilan viereen oli tehty todella iso leikkihuone, jossa oli kaikkea pikku liukumäistä kirjoihin, palapeleihin, nukkeihin ja muovimopoihin. Oli ihana päästää Manna vapaaksi aamiaisen jälkeen ja istuskella siinä katselemassa. Monet vanhemmat joivat aamiaisen "jälkkärikahvit" siinä.

Yleensä moiset lapsilomakohteet ovat täynnä kirkumista, huutoa ja hälinää, mutta nyt yllätyin, miten lapsipaljoudesta huolimatta fiilis oli tosi rauhallinen. Aamiaisella oli rento tunnelma, eikä kylpylässä ollut tietoakaan ns. "lapsihelvetistä", vaikka pikku vipeltäjää oli enemmän kuin ehti laskea. Ehkä se kylpylätunnelma tekee rennoksi. :)

Kotimatkalla pistäydyimme Muumimaailmassa, johon miehelläni oli pari vapaalippua myös. Siellä oli niin paljon porukkaa, että tunnelma oli aika ahdistava. Manna on armoton Muumipappa-fani ja alkoi ensin itkeä kun väenpaljouden vuoksi ei päässyt Papan lähelle. Vähän ajan päästä se kuitenkin onnistui ja tyttö pääsi koskettamaan idoliaan. Lähdimme aika nopeasti pois, koska paikasta ei oikein saanut mitään irti kamalan ihmismassan vuoksi. Sitä täytyy kokeilla uudestaan kun Manna on vähän isompi. Naantali on ihana paikka ja päätimme jäädä vielä pitsalle ennen kotiinlähtöä. Manna sai myös osansa ja hän söikin innoissaan omalla haarukalla.

Muumitalo oli hieno!

Manna pääsi lähelle idoliaan Muumipappaa. Sen verran jänskää se
kuitenkin oli, että valkoista otusta oli turvallisempi katsella isin sylissä.

Hyvä tietää.

Muumimaailman liepeillä oli ihanat kaislikot.

Naantalin satamaa.

Lähtöpitsat naantalissa. Nam!

Saimme edellisen auton oston yhteydessä autokaupalta kylkiäisiksi auto-DVD-soittimen (oho, olipas monta auto-sanaa), jolla oli nyt käyttöä: kun matkatekemiset alkoivat tympiä ja pieni matkustaja tuskastui, laitoimme Muumit pyörimään. Loppumatka sujuikin sitten kuin tanssi. Olen itse sitä mieltä, että tämä keino on ihan hyvä, mutta en kannata sen käyttöönottoa automaattisesti heti alkumatkasta: minusta on hyvä että lapsi oppii keksimään itselleen tekemistä ja viihtymään omissa puuhissaan, ettei kaikkea anneta eteen valmiiksi pureskeltuna. Silloin kannatan DVD:n autossa katsomista kun lapsi alkaa tosissaan tutkastua ja matkaa on vielä. Sopivan piirretyn katsominen rauhoittaa.

Nyt on kissanpäivät! Saa katsella Muumeja ja vielä syödä samalla piparia!

Kaikenkaikkiaan pieni kaupunkireissu oli tosi onnistunut ja rentouttava. Kaikki viihdyimme tosi hyvin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti